lauantai 9. helmikuuta 2013

Ponkailua Dubaissa




Kävin serkkuni kanssa joulukuussa Dubaissa. Voi ihanuus mikä kaupunki! Siistiä, puhdasta, turvallista, takuuaurinko, lämmintä, hyvää ruokaa, täydellinen hotelli (Dusit Thani Dubai), mukavia ihmisiä. Siitä voisi tulla kestolomakohde. Mukana matkassa oli Baby Sunset. 


Dubaissa oli tuolloin menossa isot juhlallisuudet, koska he viettivät kansallispäivää. 




Johan on koristeet! 




Metroa odotellessa. Tämäkin paikka oli niin siisti, että siellä olisi voinut vaikka asua. Vaaleaa marmoria, kultaisia lamppuja, lasia ja loistoa. Yksi vaunuista oli miehiltä kielletty, jotta naiset saisivat matkustaa rauhassa ruuhkassa. Muut vaunut olivat kaikkien käytössä, mutta etenkin äidit lapsineen suosivat naisten vaunua, koska siellä oli väljempää. 



Kävimme maailman korkeimmassa tornissa, Burj Khalifassa. Se heiluu 828 metrin korkeudessa ja huipulle kulkee maailman nopein hissi, joka heitti meidät ylös puolessa minuutissa. Tornissa käynti oli elämys, joka on pakko kokea Dubaissa käydessä. (blogger kippasi foton jostain syystä näin päin...äh.)


Näkymät olivat hulppeat. Dubai on rakennettu erämaahan, joten kaupungin ympärillä oli vain merta ja hiekkaa. 


Näkymä ostoskeskukselle




Matkamuistomyymälässä Sunset ilahtui itselleen paljon sopivammassa koossa olevasta Khalifasta. 




Khalifa pullossa




Kävimme erämaasafarillakin, jossa kaahasimme jeeppien kanssa, ratsastimme kameleilla ja söimme herkullista arabialaista ruokaa. Poni unohtui tältä reissulta. 


Yhtenä iltana kävimme katsomassa laukkakilpailuja! Se oli heppatytölle järisyttävän hieno kokemus, en ole koskaan ennen nähnyt laukkakisoja. Hevoset oli käsittämättömän upeita, kiiltäviä, lihaksikkaita, nopeita, hyväkuntoisia ja tulisia. Baby Sunset tässä näyttää mallia, miten tehdään lennokas startti. 



Hotellin altaallakin tuli hengattua. Osuimme sinne niihin aikoihin, kun siellä oli hiljaista. Palveluun kuului myös omassa huoneessaan oleva poreallas, joka täytettiin meille pyynnöstä. Niin ihanaa lomailua. 




Kyllä siellä kelpasi kelliä. 













maanantai 4. helmikuuta 2013

Synttärilahjomukset


Aikaisemmassa postauksessani KLIK, olin kovasti huolissani synttärilahjani saapumisesta. Meillä kun on ponikorjaamon naisten kesken sellainen sopimus, että kukin saa toivoa lahjaksi jotakin ponia. Minä siis toimitin pitkähkön listan heille hyvinkin ajoissa syksyllä. Tammikuun puolella tuli ilmi, että asian hoitamisessa on ilmennyt viipeitä. Ejjjjhän se sitten ollutkaan mikään aiheellinen huoli, sillä synttäriksi sain kelpo paketin. Myös husband osallistui juhlintaan. Hänpä tempaisi esiin oikein ponimaisen yllärin:



NIMIKOITU PONIMUKI!!! o__O  Netti on ihmeellinen paikka, kun sieltä voi tuollaisia vaimolleen hankkia! Pisteet hänelle siitä, että ymmärtää erot G1:den ja muiden sukupolvien välillä ja oli osannut valita näin HIENON kuvankin.




Se hartaasti odotettu lahja. Kortissa on roottausta vailla oleva Nirvana Peachy pistetty reen eteen, jota ohjastavat Jiipee ja Eekoo. Jännittävä paku, jonka koosta voi päätellä sen sisältävän mahdollisesti baby-ponin....



Baby Starbow! MINT, MINT, MINT !!!! <3 Miten sopiikin näin täydellisesti mukiin! 

Ja jatkoa seurasi! Herra aviopuoliso oli ideoinut lisää lahjoitettavaa minulle ja tässä tulos:


Niin söpö kokonaisuus! 




*onnenhuokauksia*

*tyytyväistä myhäilyä*

*synttärionnea*


PS. Lopuksi lahja itseltäni itselle sponsored by anoppi. MAHTIKENGÄT! Mihin vain menen nämä ihanuudet jalassa, joku ihastelee varpilla. Kauniit Vaahtokarkkikengät, jotka ovat vieläpä niin hyvät jalassa, että voisi lenkille lähteä. Paitsi etten lähde, koska en ulkoiluta näitä. Ainoastaan sisäkäyttöön.